Elävän Kulttuurin Koroinen ry
KOROISTEN LUONTOSELVITYKSET 2021

Asukasbudjettihanke "Koroistenniemi virkistyskäyttöön"


Elävän kulttuurin Koroinen ry (EKKy) osallistui vuonna 2020 Turun kaupungin järjestämään Asukasbudjetti-hankekilpailuun hankkeellaan ”Koroistenniemi virkistyskäyttöön”.
Hankkeen myötä alueella tehtiin luontoselvityksiä, järjestettiin retkiä lähiympäristöön, pidettiin yleisöluentoja ja kunnostettiin Vähäjokea.
EKKy vastasi retkien ja luentosarjan järjestämisestä sekä kerätyn tiedon julkaisemisesta yhdistyksen nettisivuilla. Turun Kaupunginympäristötoimiala organisoi hankkeen toteutuksen kokonaisuudessaan, ja vastasi luontoselvityksistä sekä Vähäjoen kunnostuksesta.

Turun kaupungin rahoittama Asukasbudjetti järjestettiin ensimmäistä kertaa, joten siinä myös testattiin uutta hankemallia. Pilottikokeilun myötä Asukasbudjettia kehitetään edelleen. Tulevaisuudessa hankkeiden toteutukseen on aikaa kaksi vuotta.
Haluamme kiittää Turun kaupunkia Asukasbudjetti-hankkeesta. Se on hieno mahdollisuus lisätä yhteisöllistä ja paikallista vaikuttamista omassa kunnassa. Kiitos kaupungille myös antoisasta yhteistyöstä ”Vähäjoki virkistyskäyttöön”-hankkeen toteuttamisessa. Erityisesti haluamme kiittää Liisa Vainiopäätä, jonka työpanos on ollut merkittävä.

Hanke toteutettiin monien eri yhteistyötahojen toimesta. Haluamme kiittää Valoniaa, Aurajokisäätiötä ja monia hankkeeseen osallistuneita tutkijoita ja asiantuntijoita. Kiitämme myös yleisöä, kaikkia äänensä antaneita ja mukana olleita. Hanke on saanut paljon kiitosta.Näkemyksemme mukaan kaupunkiluonto ja luonnonsuojelu ovat tärkeitä teemoja kaupunkilaisten keskuudessa.

Luontoselvitykset ja yleisöluennot löytyvät tältä sivulta. Toivomme,että niistä on sinulle iloa! Tulevaisuudessa niiden antia voidaan hyödyntää yhdistyksen arvojen mukaisesti mm. alueen suunnittelussa ja suojelussa, sekä oppimateriaalina.

Tiivistelmässä kerromme lyhyesti mitä tietoa alueesta saatiin.Selvitysten ja luentojen avulla voi kukin perehtyä aiheisiin tarkemmin

Noora Salonen


Vähäjoki

Vähäjoki tunnetaan myös nimellä Paattistenjoki. Suomessa on melko tyypillistä, että joilla on useita nimiä sen mukaan, minkä alueen läpi joki virtaa.

Vähäjoki-nimitys kuvaakin usein Maarian altaan alapuolista joen osuutta, kun taas se yläpuolista osuutta kutsutaan Paattistenjoeksi. Tässä tekstissä Vähäjoella tarkoitetaan koko jokea.

Kyseessä on pieni, noin 37 km pitkä savimaan joki. Sen valuma-alue on noin 107 km2 ja putouskorkeus noin 55 m. Valuma-alueella ei ole järviä, mutta siihen on padottu Turun varavesilähteenä aiemmin toiminut Maarian allas. Vähäjoen vedenlaatu vaihtelee. Toisinaan jokeen päätyy bakteeripitoisia päästöjä ja muita haitta-aineita. Niiden lähteet ovat useista tutkimuksista huolimatta osittain yhä pimennossa.

Joen ekologinen tila on 2000-luvulla ollut pääasiassa välttävä. Vedenlaatuun vaikuttaa muun muassa teollisuusalueelta ja haja-asutusalueelta tulevat päästöt sekä maatalous. Vedenlaadun parantamiseksi panostetaan eniten maatalouteen liittyviin parannuskeinoihin, viemäröinnin parantamiseen ja muihin vesienhoidon täydentäviin hoitoihin, kuten suojavyöhykkeiden ja kosteikoiden rakentamiseen sekä maaperän kipsimiseen.

Vähäjoki laskee Aurajokeen Koroistenniemellä Koroisten ristin kohdalla. Syksyllä 2021 alueella tehtiin koskikunnostusta vaelluskalojen kutupaikkojen lisäämiseksi.

Lähde: Jarkko Lekan (Valonia) luento Koroisilla


Vähäjoen kalasto

Vähäjoen sähkökoekalastuksissa havaittiin Koroistenkosken kohdalla 12 eri kalalajia. Vähäjoen kalasto on monipuolinen. Sieltä on kalastettu myös taimenta. Taimen todistettavasti pystyy lisääntymään Vähäjoessa.

Lähde: Lounais-Suomen kalavesien hoito Oy, 2021

Tässä linkkinä (pdf): ”Turun Vähäjoen sähkökoekalastukset”

Sähkökoekalastus 2021 - PDF-tiedosto


Lähde: Jarkko Lekan (Valonia) luento koroisilla.


Simpukat

Simpukkakartoituksessa tarkasteltiin Koroistenniemen lähivesien, eli Aura- ja Vähäjoen suursimpukkalajistoa. Suursimpukat ovat pitkäikäisiä. Niiden lisääntymiseen kuuluu loisintavaihe. Siinä emosimpukan toukat kehittyvät pieniksi simpukan aluiksi kalojen
kiduksilla, tai järvisimpukoilla kalojen evissä ja suomustoissa. Alueelta on löydetty viisi eri suursimpukkalajia.

Lähde: Laaksonen, Rami 2021

Tässä linkkinä selvitys (pdf): ”Koroistenniemen lähivesien suursimpukkalajisto”

Simpukkalajisto - PDF-tiedosto



Lepakot

Koroistenniemen alueella esiintyy kahta lepakkolajia, pohjanlepakkoa ja vesisiippaa. Vesisiipat asustavat vanhassa navetassa lajilleen tyypillisesti suurena yhdyskuntana. Parhaimmillaan navetasta on laskettu lähtevän illalla lentoon 130 vesisiippaemoa. Tämä tekee siitä Turun suurimman tunnetun lepakoiden lisääntymisyhdyskunnan.

Pääosa yhdyskunnan yksilöistä on naaraita, joista kukin synnyttää tyypillisesti yhden poikasen. Loppukesällä, noin heinä-elokuun vaihteessa, vesisiippojen poikaset saavuttavat lentokyvyn, ja nahkasiipien määrä alueen ilmatilassa on suurimmillaan. Syyskuun aikana poikaset itsenäistyvät ja yhdyskunta hajaantuu. Vesisiipat suuntaavat navetalta iltaisin saalistamaan Aurajoen ja Vähäjoen varsille. Ne karttavat valoa ja suosivat puuston reunustamia, varjoisia vesistöjä. Tästä johtuen keskikesällä erityisesti Vähäjoki on niille tärkeä, koska Aurajoen rannat ovat näillä main avoimia ja valoisia. Lisäksi Vähäjoki on imettävien naaraiden kannalta sopivan lähellä, jotta ne voivat saalistuksen lomassa välillä palata yhdyskuntaan imettämään poikasiaan.

Loppukesällä öiden pimetessä ja poikasten kasvaessa vesisiipat ulottavat saalistuslentonsa aina Halistenkoskelle ja Turun keskustaan asti. Ne syövät monenlaisia veden läheisyydessä eläviä hyönteisiä, mutta niiden mieliruokaa ovat etenkin surviaissääsket. Vesisiipan voi helposti tunnistaa sen tyypillisestä tavasta lentää saalistamassa aivan vedenpintaa hipoen.

Toinenlajeista, pohjanlepakko, ei tiettävästi lisäänny Koroisten alueella, vaan täällä tavatut yksilöt ovat mahdollisesti yksittäisiä ”poikamiehiä kesänvietossa”. Niiden päiväpiilot voivat sijaita esimerkiksi kattotiilien alla. Pohjanlepakko on avoimeen tilaan sopeutunut lentäjä ja sen saalistustapa on siippoihin verrattuna hyvin erilainen. Ne lentävät korkealla ilmassa puunlatvojen tasalla ja voivat helposti ylittää laajojakin aukeita alueita.

Pohjanlepakko on hyvin sopeutuvainen, ja siksi sitä tavataan jopa kaupunkien keskustoissa. Loppukesällä öiden pimentyessä pohjanlepakoita näkee usein saalistamassa katuvalojen houkuttelemia yöperhosia. Myös Halistenkosken sillat ovat pohjanlepakoille mieluisa saalistuspaikka – pohjanlepakot lentelevät siellä ylempänä siltojen katveessa ja vesisiipat alempana vedenpinnassa.

Lähde: Lepakoihin erikoistunut biologi, FM Ville Vasko

Tässä raportti (pdf): Raportti Koroistenniemen lepakot 2021

Lepakkoraportti - PDF-tiedosto



Koroistenniemen kasvillisuusselvitys

Selvityksessä avataan Koroistenniemen yleispiirteitä ja kartoituksen työprosessia. Kartoituksen tuloksista kertyi kattava kuvaus alueella kasvavista kasveista. Lisäksi selvityksessä tulkitaan havaintoja ja annetaan hoitosuosituksia tulevaisuutta varten.

Vieraslajeja jättilupiinia ja jättipalsamia esiintyi niukasti. Kevyt talkoilu Koroistenniemellä etenkin jättipalsamin poistamiseksi on tuottanut tulosta.

FM (biologi) Tarja Marsh, FM (biologi) Turkka Korvenpää

Lähde: Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 21.11.2021

Tässä selvitys (pdf): Koroistenniemen kasvillisuusselvitys

Kasvillisuusselvitys - PDF-tiedosto



Pesimälinnut

Koroistenniemi sijoittuu maakunnallisesti tärkeään lintualueeseen ja on merkittävä yölaulajien pesimäalue. Kartoituksessa tulkittiin 21 eri lintulajin pesivän alueella. Kaikki havaitut lajit löytyvät selvityksestä. Alueella pesii myös vaarantunut pajusirkku, ja silmällä
pidettävät harakka, pensaskerttu ja ruokokerttunen. Selvitys kertoo myös kuinka lintuhavainnot tehtiin, ja mitä hoitotoimenpiteitä suositellaan pesimälintuja silmällä pitäen.

Lähde: FM (biologi) Turkka Korvenpää Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 11.11.2021

Tässä selvitys (pdf): Koroistenniemen pesimälinnustoselvitys

Pesimälinnustoselvitys - PDF-tiedosto



Perhosselvitys

Selvityksessä havaittiin neljä uhanalaista lajia. Päiväperhoslajeja havaittiin 21. Raportissa selviää muun muassa, kuinka perhosia tutkitaan, mitä lajeja alueella elää ja mitä ne vaativat elinympäristöltään.

Palstat ja Koroisten tilan ympäristö osoittautuivat perhosten kannalta kiitollisiksi elinympäristöiksi - suurkiitos kaikille ahkerille viherpeukaloille! Selvityksessä
kerrotaan myös ideoita siitä, kuinka perhosten elinympäristöjä voisi tulevaisuudessa parantaa.

Lähde: Nupponen, T. 2021: Turun Koroistenniemen perhosselvitys 2021. –
Faunatican raportteja 66/2021.

Tässä pdf: Raportti Turun Koroistenniemen perhosselvitys 2021

Perhosselvitys - PDF-tiedosto




LUENTOVIDEOT:



1. Dosentti Timo Vuorisalo, Turun yliopisto: ”Turun luonnon
monimuotoisuus”



2. Tutkija Miika Kotila, Turun yliopisto: ”Lepakkoluento”



3. Olli Ylönen, Lounais-Suomen kalatalous alue, ”Aura ja Vähäjoen
kalat, kalastus ja virkistyskäytön kehittäminen”



4. Toni Beckman, tutkija: ”Kyykäärmeet, onnea ja onnettomuutta”



5. Timo Vuorisalo: ”Sadan vuoden muutokset Turun nisäkäs-, ja lintulajistossa”



6. Jarkko Leka, Valonia: Aura-, ja Vähäjoen Valuma-alue ja ekologinen
tila, sekä jokienhoidon mahdollisuuksia



7. Heli Konttinen, Elävän Kulttuurin Koroinen: ”Ekosysteemi puutarhassa”