Historiaa
Koroistenniemi on Aurajoen suulle jo varhain muodostunut vilkas kaupan, kulttuurin ja uskonnon keskus. Se on toiminut paikalle 1200-luvulla siirretyn piispanistuimen, piispankirkon ja -kartanon myötä uskonnollisen ja hallinnollisen elämän keskuspaikkana. Muistona menneiltä ajoilta niemellä on säilynyt monenlaisia muinaisjäännöksiä, muun muassa puukirkon kiviperustukset. Suuri valkoinen puuristi osoittaa varhaiskeskiaikaisen kulttipaikan.
Koroistenniemi sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Aurajokilaakson maisema-alueella. Muinaistieteellinen toimikunta tutki Koroistenniemen jo 1800-luvun lopulla ja vuonna 1905 alue rauhoitettiin muinaismuistoalueeksi. Koroisteniemi oli aiemmin osa Maarian pitäjää, ja se liitettiin Turkuun vuonna 1944.
Kauppapaikasta kirkollinen ja uskonnollinen keskus
1200-luvulla meri oli viitisen metriä korkeammalla kuin nykyään, mikä mahdollisti kauppalaivojen nousemisen jokea pitkin aina Koroistenniemelle asti. Tämän pidemmälle laivat eivät Halisten kosken takia päässeet. Kauppapaikan syntymiselle Koroistenniemelle oli siten luonnolliset syyt.
Kauppapaikasta tuli uskonnollinen ja hallinnollinen keskus, kun piispanistuin siirrettiin sinne Nousiaisista vuonna 1229 paavin bullan määräyksellä. Turun hiippakunnan piispat hallitsivat Suomen lähetysaluetta Koroisten piispankirkosta käsin aina noin vuoteen 1300 asti.
Maan muoto myös teki Koroistenniemelle siirretystä piispanistuimesta ja kirkosta helpon suojeltavan, sillä korkeat vallit helpottivat hyökkääjien torjumista. 1300-luvulla maankohoamisen takia Koroinen menetti keskusasemansa kirkollisena hallintopaikkana, ja siitä tuli ensin piispojen palkkatila ja myöhemmin 1600-luvun alussa lampuotitila.
Muinaismuistoalue
Koroisten niemellä on säilynyt useita muinaisjäännöksiä. Keskellä tasaista kenttää on suuren lamasalvotun puukirkon kiviperustus, joka on mahdollisesti 1200-luvun puolivälistä. Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty myös kyseisen puukirkon edeltäjä, joka lienee rakennettu 1230-luvun alussa. Puukirkon jäännöksen itäpuolella on vanhempaa muuria. Raunio saattaa olla osa keskenjääneen kivisen piispankirkon kuoria, mutta luultavasti se on kuitenkin jäänne myöhäiskeskiaikaisesta (noin 1400-1550) muistokappelista.
Aurajoen rannassa on kaksi kivirakennuksen jäännöstä, nekin luultavasti ajalta, jolloin paikalla on ollut piispankartano. Niemen katkaisee Koroisten kylän alueesta syvä vallihauta, josta kaivettu maa on korkeana vallina niemen puolella. Puolustusvarustus on tehty luultavasti 1200-luvun alkupuolella suojaamaan piispankirkon paikkaa.1
Lähde: Museovirasto
Koroisten tilan historiaa
Koroisten tila toimi piispan palkkatilana – piispa sai tilan tuotosta elantonsa. 1900-luvulle asti viljeltävänä oli jopa 100 hehtaaria peltoa. Tilan viljelystä vastasi lampuoti. Koroisten suku oli lampuotina 1834 lähtien.
1200-luvulla piispa asui piispanlinnassa nykyisen Koroisten ristin alueella ja 1500 – 1600-luvuilla piispan kartanossa nykyisen kahvilan pihalla. Nykyiset rakennukset ovat pääosin 1800-luvun loppupuolelta, aikaisemmat paloivat 1800-luvun puolivälissä.
Tila koostuu asuin- ja karjapihasta, jossa on mm. päärakennus, väentupa, sauna, talli ja navetta. Muita alueen rakennuksia ovat riihi, ladot ja vanhat torpat.
Kirkon omistuksessa tila oli aina vuoteen 1932 saakka, jolloin omistus siirtyi valtiolle. Turun kaupunki lunasti tilan valtiolta 1985, mutta Koroisten ristin kahden hehtaarin muinaismuistoalue kuuluu edelleen valtiolle. Sen hoidosta vastaa nykyään Metsähallitus.
Turun AMK:n kestävän kehityksen koulutusohjelma vuokrasi tiloja kaupungilta 2000-2011 ja alueelle perustettiin luonnonmateriaaliosaamiskeskus eli LUMO-keskus. Koulutusohjelman loputtua perustettiin Elävän kulttuurin Koroinen ry syksyllä 2011 jatkamaan AMK:n viitoittamalla tiellä.